Avainhenkilökoulutuksella lisää osaamista lähisuhdeväkivaltaan puuttumiseen

Lähisuhdeväkivallassa väkivallan kokija ja tekijä ovat tai ovat olleet läheisessä suhteessa keskenään. Lähisuhdeväkivaltaa voi kokea kuka vain. Useimmiten lähisuhdeväkivalta tapahtuu neljän seinän sisällä kotona ja se jää helposti piiloon muilta ihmisiltä, minkä vuoksi sen tunnistaminen ja puuttuminen voi olla haastavaa. Väkivaltaan tulisi kuitenkin jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilön puuttua ja kysyä aiheesta jokaisella käynnillä. Avainhenkilökoulutus on yksi keino lisätä hoitotyön ammattilaisten osaamista aiheesta.

Kirjoittaja: Veera Laiho

Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen voi olla haastavaa sen monimuotoisuuden vuoksi

Väkivaltaa on useita erilaisia muotoja, kuten esimerkiksi henkinen, fyysinen, seksuaalinen, digitaalinen ja taloudellinen väkivalta, kaltoinkohtelu, vainoaminen ja kulttuuriin tai uskontoon liittyvä väkivalta sekä lähisuhdeväkivalta. Rikoslaissa ei ole lähisuhdeväkivallan käsitettä, mutta vuodesta 2011 alkaen lähisuhteessa tapahtuneet pahoinpitelyt, lievätkin, ovat virallisen syytteen alaisia. (THL 2023a.)

Lähisuhdeväkivallan muotoja ovat perheväkivalta, jossa väkivaltaa tapahtuu perheenjäsenten välillä, parisuhdeväkivalta, jossa väkivaltaa tapahtuu läheisessä parisuhteessa olevien välillä ja seurusteluväkivalta, joka on nuorten parisuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa. Seurusteluväkivalta erotetaan parisuhdeväkivallasta siksi, että nuorilla voi olla vielä keskeneräiset kognitiiviset ja emotionaaliset taidot, jolloin ei vielä hahmoteta mikä on seurustelusuhteessa sallittua ja mikä ei. (THL 2023b.)

Lähisuhdeväkivallasta tulisi kysyä systemaattisesti kaikilta asiakkailta

Lähisuhdeväkivallasta kysyminen ja siihen puuttuminen kuuluu kaikille ja jo esimerkiksi Istanbulin yleissopimus velvoittaa kaikkia puuttumaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja perheväkivaltaan (Counsil of Europe 2015). Vain harva lähisuhdeväkivaltaa kokenut kertoo tilanteestaan ilman, että siitä kysytään suoraan. Lähisuhde- ja perheväkivallasta tulisi siksi kysyä kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa systemaattisesti jokaisella käynnillä, jotta asiakkaiden olisi helpompi kertoa omista kokemuksistaan ammattilaiselle.

Väkivallasta kysyminen on asiakkaan tilanteen kokonaiskartoitusta ja kysyttäessä siitä kaikilta kohdellaan asiakkaita tasapuolisesti. Kartoituksella voidaan myös jakaa tietoa väkivallan yleisyydestä ja tarjota tietoa tarjolla olevista palveluista. Kysyminen viestittää asiakkaalle, että aiheesta on lupa puhua ja apua on saatavilla. Varhaisessa vaiheessa tarjottu apu ennaltaehkäisee väkivallan kierrettä, koska väkivallalla on tapana ajan kanssa raaistua. Väkivallasta kysyminen voi auttaa väkivallan kokijaa irtautumaan väkivaltaisesta suhteesta, ja kysymällä voidaan käynnistää uhrin turvallisuutta vahvistava prosessi esimerkiksi luomalla hänelle turvasuunnitelma. (THL 2023c.) Myös väkivallan tekijä voi kysymisestä havahtuva tilanteeseen ja saada apua. Turvasuunnitelmaan suunnitellaan etukäteen, miten toimia mahdollisen väkivaltatilanteen uhan varalta, oma ja lasten turvallisuus huomioiden (Rikosuhripäivystys 2024). Väkivallan tekijälle voidaan myös luoda turvasuunnitelma, miten tunnistaa käytöksessään väkivallan ennakkomerkit ja miten toimia tilanteissa, kun väkivallan tekeminen on ajatuksissa.

Lähisuhdeväkivallan varhaisella puuttumisella saadaan säästöä yhteiskunnalle

Varhaisella puuttumisella väkivaltaan voidaan ehkäistä vakavia vahinkoja, pelastaa ihmisiä ja perheitä kärsimykseltä sekä ehkäistä mielenterveysongelmia samalla, kun säästetään yhteiskunnan resursseja (Ensi- ja turvakotien liitto 2024). Pelkästään naisiin kohdistuvista fyysisistä perheväkivaltatilanteista aiheutuu 150 miljoonan euron lisäkustannukset vuodessa (STM 2024). Kustannukset ovat todellisuudessa suuremmat, koska tutkimusten mukaan lähisuhdeväkivallan uhrit käyttävät esimeriksi terveydenhuollon palveluita 30-100% enemmän kuin muu väestö. Näiden lisäksi yhteiskunnalle aiheutuu kustannuksia muun muassa sosiaali- ja oikeuspalveluista sekä poliisin työllistämisestä. Esimerkiksi perheväkivallasta on laskettu aiheutuvan sosiaalipalveluille 60-90% lisäkustannukset ja lapsuudessa väkivaltaa kokeneilla sosiaali- ja oikeuspalveluiden kustannukset ovat 50% korkeammat. (THL 2024.)

Lähisuhdeväkivallalla on myös pitkäaikaisia seurauksia, kuten toksinen stressi, pelkotilat, paniikkihäiriö, psykosomaattiset häiriöt, päihteiden väärinkäyttö, itsetuhoisuus tai väkivaltainen käyttäytyminen (THL 2023b). Nämä voivat näyttäytyä erilaisina oireina terveydenhuollon palveluiden käyttäjillä ja olla vaikeita tunnistaa lähisuhdeväkivallasta johtuviksi. Tämän vuoksi systemaattinen asiasta kysyminen on myös tärkeää.

Avainhenkilökoulutuksella lisää lähisuhdeväkivallan osaamista työyksiköihin

Väkivallan kokijan ja tekijän kohtaaminen vaatii työntekijältä osaamista. Väkivallasta puhuminen ja puheeksiotto ei ole aina helppo ammattilaisillekaan. Puheeksiottoa tulee harjoitella, mutta myös pohtia omia asenteita ja ajatuksia lähisuhdeväkivaltaan ilmiönä, sillä ne vaikuttavat asiakkaan kohtaamiseen. (Ensi- ja turvakotien liitto 2024.) Avainhenkilökoulutus on yksi keino lisätä lähisuhdeväkivallan tietoisuutta sekä osaamista lähisuhdeväkivallan kokijan ja tekijän kohtaamiseen. Avainhenkilökoulutus on STM:n väkivaltatyöryhmän luoma koulutusmalli organisaatioiden eri tason ammattilaisille ja pyrkimys on, että jokaisessa työyksikössä olisi avainhenkilökoulutettu työntekijä. Koulutuksen tavoitteena on, että jokainen peruspalveluissa työskentelevä ammattilainen ymmärtää lähisuhdeväkivaltaa ilmiönä sekä tunnistaa sen erilaisia muotoja. Avainhenkilöksi koulutettu työntekijä jakaa oppimaansa tietoa lähisuhdeväkivallasta työyksikköönsä ja on tukena sekä auttaa asiakkaiden lähisuhdeväkivalta- tai epäilytilanteiden kartoittamisessa. Avainhenkilö auttaa myös asiakkaan mahdollisen jatkoavun piiriin, minkä tueksi koulutuksessa saadaan tietoa oman alueen lähisuhdeväkivaltatyön palveluista. (Nipuli 2019, 37.)

Koulutus tarjoaa eväitä kohdata sekä väkivaltaa kokenut asiakas että väkivallan tekijä. Pohtimalla omaa suhtautumista lähisuhdeväkivaltaan madalletaan kynnystä kysyä aiempaa herkemmin lähisuhdeväkivallasta. Puheeksiottoon sekä tilanteiden kartoittamiseen on olemassa erilaisia seulontamalleja ja lomakkeita, kuten MARAK ja THL:n lähisuhdeväkivallan suodatin-ja kartoituslomake, joiden käyttöä koulutuksessa harjoitellaan.

Kokemusten mukaan avainhenkilömalli vaatii koordinointia ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisytyössä olevat ammattilaiset ovat pitäneet avainhenkilömallia toimivana ja sitä on jalkautettu usealle hyvinvointialueelle. (Krogell & Romo 2024.) Säännöllisellä kouluttautumisella ammattilaisilla on paremmin osaamista ottaa puheeksi ja puuttua lähisuhdeväkivaltaan sekä ohjata väkivaltaa kohdanneita tai tekijöitä avun äärelle.

Lähteet

Ensi- ja turvakotienliitto. 2024. Ota väkivalta puheeksi. Viitattu 30.5.2024. Saatavissa https://ensijaturvakotienliitto.fi/tukea-ammattilaiselle/perhe-ja-lahisuhdevakivalta/ota-vakivalta-puheeksi/

Cousil of Europe. 2015. Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta. Istanbulin yleissopimus. Viitattu 30.5.2024. Saatavissa https://rm.coe.int/leaflet-finnish/16808aec22

Krogell, J. & Romo, J. 2023. Avainhenkilö kulkee väkivaltaa kohdanneen rinnalla. THL-blogi. Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://blogi.thl.fi/avainhenkilo-kulkee-vakivaltaa-kohdanneen-rinnalla/

Nipuli, S. 2019. Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ja ehkäisyn prosessit – Lähisuhdeväkivaltatyön hyvät käytännöt rakenteisiin. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:55. Viitattu 30.5.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162012/STM_2019_55_Rap.pdf

Rikosuhripäivystys. 2024. Turvasuunnitelma väkivaltatilanteeseen tai sen uhkaan kotona. Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://www.riku.fi/oppaat-ja-ohjeet/turvasuunnitelma-vakivaltatilanteeseen/

Sosiaali-ja terveysministeriö. 2022. Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa tutkimuksen mukaan merkittävästi kustannuksia terveys-, sosiaali- ja oikeuspalveluissa. Tiedote 488/2022. Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-//10616/lahisuhdevakivalta-aiheuttaa-tutkimuksen-mukaan-merkittavasti-kustannuksia-terveys-sosiaali-ja-oikeuspalveluissa

THL. 2023a. Väkivallan muodot. Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/vakivalta/vakivallan-muodot

THL. 2023b. Lähisuhdeväkivallan muodot. Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/vakivalta/vakivallan-muodot/lahisuhdevakivalta

THL. 2023c. Väkivaltaan puuttuminen. Viitattu 30.5.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/vakivalta/vakivaltaan-puuttuminen/lahisuhdevakivaltaan-puuttuminen

THL. 2024. Lähisuhdeväkivallasta aiheutuvat kustannukset Suomessa (LAKU). Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lahisuhdevakivallasta-aiheutuvat-kustannukset-suomessa-laku-

Kirjoittaja

Veera Laiho toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja opettaa lähisuhdeväkivalta- kurssilla. Hän on käynyt avainhenkilökoulutukset keväällä 2024.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/828492 (CC0)

Julkaistu 5.6.2024