Asiakkaan kohtaaminen fysioterapiassa

Kirjoittajat: Lotta Hirvonen & Aki Rintala

Sana fysioterapia koostuu kreikankielisistä luontoa physis ja taudin hoitoa therapeia tarkoittavista sanoista. Fysioterapia pitää sisällään luonnonmukaisia, kehon fysiologisia paranemismekanismeja tukevia hoitomenetelmiä, joilla pyritään taudin tai sen oireiden ennaltaehkäisyyn, lievittämiseen tai parantamiseen. (Kauranen 2021, 10.) Fysioterapeutin ydinosaamiseen kuuluu ohjaus- ja neuvontaosaaminen, terapiaosaaminen sekä tutkimis- ja arviointiosaaminen (Suomen fysioterapeutit 2016, 13).

Fysioterapeutin eettisten ohjeiden mukaan fysioterapeutin tulee kohdata asiakas tasavertaisesti iästä, sukupuolesta, rodusta, kansallisuudesta, uskonnosta, etnisestä taustasta, ihonväristä, seksuaalisesta suuntautumisesta, poliittisesta kannasta, toimintakyvystä ja terveydentilasta riippumatta (Suomen fysioterapeutit 2014). Kohtaamisessa olennaista on läsnä oleva kuunteleminen ilman valmiita vastauksia tai rooleja, joiden taakse piiloutua. Aitoon kohtaamiseen kuuluu läsnäolo, jakaminen ja se, että toinen otetaan vakavasti. (Mattila 2007, 11.)

Positiiviset viestit, positiivisten odotusten luonti ja empaattinen vuorovaikutus ovat vaikutukseltaan kipulääkkeen veroisia. (Luomajoki 2020, 179.) Vaikka terveysalan kohtaamisissa on huomioitava palvelujärjestelmän ehdot ja rakenteet, ohjeet, normit, lainsäädäntö ja työn tekemisen käytännöt, kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, miten asiakas kokee tulleensa kohdatuksi, kuulluksi ja nähdyksi (Roivas & Karjalainen 2013, 104).

Fysioterapiasuhde ja kuunteleminen

Asiakkaan ja fysioterapeutin välinen vuorovaikutus on huomattavasti fysioterapian määrää tai sisältöä tärkeämpi tekijä (Peiris ym. 2012). Terapiasuhteen luominen fysioterapiassa edellyttää läsnäoloa, vastaanottavuutta, aitoutta ja sitoutumista sekä fysioterapeutilta että asiakkaalta. (Miciak 2018.) Lisäksi se vaatii fysioterapeutilta kommunikaatiotaitoja, kykyä säädellä tunteitaan ja kyvykkyyttä oman itsetuntonsa työstämiseen (Morera-Balaguer ym. 2021). Sekä sanattoman että sanallisen viestinnän vaikutus fysioterapiasta saataviin tuloksiin on suuri (Al-Wardat ym. 2023).

Fysioterapiasuhteen erityispiirre monesta muusta alasta poiketen on kosketuksen käyttö hoidon ja arvioinnin aikana. Fysioterapian hoitojaksot ovat usein pidempiä ja hoitokäynnit tiheitä. Työn luonteen vuoksi fysioterapeuttien on mahdollista muodostaa johdonmukaisia suhteita asiakkaisiinsa. (Miciak ym. 2018.)

Kuunteleminen on oleellinen osa fysioterapian haastattelu- ja arviointiprosessia (Dyke 2022). Kuuntelemisen ja kuulluksi tulemisen on todettu vahvistavan yksilöiden hyvinvointia ja mielenterveyttä sekä lisäävät itsemyötätuntoa, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Kuulluksi tuleminen laskee myös sydämen sykettä ja verenpainetta sekä lisää kehon mielihyvähormonien eritystä. (Mieli – Suomen mielenterveys ry 2024.)

Kuunteleminen on fysioterapeuteille tärkeä havainnoinnin ja tiedonhankinnan väline, ja fysioterapeutit viettävät lähes neljäsosan ajastaan asiakkaidensa kanssa kuunnellen tai puhuen. (Conine 1976.) Fysioterapiassa kuuntelemisen taito on yhdistetty riskien vähenemiseen ja se on tärkeä osa turvallisuuden tunteen ja ymmärryksen lisäämistä (Wiig ym. 2024). Läsnä olevalla kuuntelemisella viestitään toiselle arvostusta kyseisessä hetkessä. Näin puhuja huomaa, ettei hänen yläpuolelleen yritetä asettua, häntä ei vastusteta eikä hänen sisäiseen kokemukseensa yritetä vaikuttaa. (Dunderfelt 2016, 127–128.) Toista tarkkaavaisesti kuunteleva ihminen luo puhujalle tunteen vahvasta yhteydestä ja turvallisuudesta (Styrman & Torniainen 2018, 22–23).

Kirjallisuuskatsaus

Asiakkaan kohtaamista fysioterapiassa tutkittiin kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa. Katsaukseen otettiin mukaan alkuperäistutkimuksia vuosilta 2009–2024, jotka käsittelivät fysioterapiaa ja terapiasuhteeseen liittyvää kohtaamista. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin temaattista analyysia. Tuloksista muodostui kolme yläteemaa, jotka ovat tutkimustulosten mukaan merkityksellisiä fysioterapian asiakkaan kohtaamisessa: terapiasuhde, fysioterapeuttien sekä alan opiskelijoiden osaaminen sekä asiakkaiden taustoihin liittyvät tekijät (kuva 1). (Hirvonen 2024.)

Kuva 1. Käsitekartta teemoista

Katsaukseen valikoitui yhteensä kuusi alkuperäistutkimusta (Holmes & Starr 2022 ; Chester ym. 2014; Peiris ym. 2012, Scheermesser ym. 2012; Cook ym. 2012 ; Miciak ym. 2018). Chesterin ym. (2014) mukaan toimiva vuorovaikutus asiakkaan ja fysioterapeutin välillä oli oleellista onnistuneen hoidon kannalta. Peiris ym. (2012) tukevat tätä näkökulmaa tutkimuksessaan, jossa asiakkaat kokivat fysioterapian positiivisena kokemuksena juuri laadukkaan vuorovaikutuksen ansiosta. Asiakkaat arvostivat erityisesti fysioterapeuttien vahvoja vuorovaikutustaitoja. Holmes ja Starr (2022) korostivat empaattisuuden merkitystä fysioterapeuttien olennaisena luonteenpiirteenä, kun taas Miciak ym. (2018) tunnistivat neljä terapiasuhteeseen vaikuttavaa tekijää fysioterapeutin ja asiakkaan asenteisiin: läsnäolo, vastaanottavaisuus, aitous ja sitoutuneisuus.

Miciakin ym. (2018) tutkimuksessa todetaan, että asiakkaiden kokemuksella fysioterapiasta on terapeuttien kokemusta enemmän painoarvoa. Peirisin ym. (2012) mukaan asiakkaiden asenteet ja käsitykset kuntoutusta kohtaan ovat tärkeitä, sillä ne voivat vaikuttaa kuntoutuksen tuloksiin. Scheermesserin ym. (2012) tutkimuksessa kieleen ja kulttuuritaustaan liittyvät ristiriidat voivat heikentävää asiakkaiden ja terveysalan ammattilaisten välistä vuorovaikutusta.

Tutkimustulosten mukaan fysioterapeuttien ja alan opiskelijoiden on oleellista ymmärtää, että useissa tutkimuksissa fysioterapeuttien ominaisuuksia arvostetaan huomattavasti fysioterapian määrää ja sisältöä enemmän. Näin ollen vuorovaikutustaitojen kehittämiseen liittyvää koulutusta voi olla olennaista sisällyttää fysioterapiaopintoihin ja fysioterapia-alan koulutuksiin entistä enemmän. Yleinen tietämys aiheesta voi parantaa vielä entisestään fysioterapiassa tapahtuvia kohtaamistilanteita sekä luoda toimivampia terapiasuhteita. (Hirvonen 2024.)

Lähteet

Al-Wardat, M., Etoom, M., Lena, F., Pellicciari, L., D’Amone, F., Kossi, O., Brindisino, F. & Abdullahi, A. 2023. Exploring Communication Practices in Italian Physiotherapy: Knowledge and Use of Effective Communication Strategies. Healthcare. Vol. 11 (16). Viitattu 27.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3390%2Fhealthcare11162247

Chester, E., Robinson, N. & Roberts, L. 2014. Opening clinical encounters in an adult mus-culoskeletal setting. Manual Therapy. Vol.19 (4), 306–310. Viitattu 30.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.math.2014.03.011

Conine, T. 1976. Listening in the Helping Relationship. Physical Therapy. Vol. 56 (2), 159–162. Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1093/ptj/56.2.159

Cook, C., Denninger, T., Lewis, J., Diener, I. & Thigpen, C. 2021. Providing value-based care as a physiotherapist. Archives of Physiotherapy. Vol. 11 (1). Viitattu 30.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s40945-021-00107-0

Dunderfelt, T. 2016. Läsnäoleva kohtaaminen. 1. painos. Jyväskylä: PS-kustannus.

Dyke, T. 2022. Listening and the Importance of a Strong Therapeutic Alliance. CM&F Group. Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://www.cmfgroup.com/blog/physical-therapists/listening-and-the-importance-of-a-strong-therapeutic-alliance/

Hirvonen, L. 2024. Asiakkaan kohtaaminen fysioterapiassa. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. Viitattu 3.2.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119222

Holmes, M. B. & Starr, J. A. 2022. A Comparison of Doctor of Physical Therapy Students’ Self-Reported Empathy With Standardized Patients Perceptions of Empathy During a Simulated Telehealth Encounter. Journal of Patient Experience. Viitattu 30.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1177/23743735221112226

Kauranen K. 2021. Fysioterapeutin käsikirja. 4. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Luomajoki, H. 2020. Ammattilaisen kipukirja. 1. painos. Jyväskylä: VK-Kustannus Oy.

Mattila, K-P. 2007. Arvostava kohtaaminen. 2. painos. Jyväskylä: PS-kustannus.

Miciak, M., Mayan, M., Brown, C., Joyce, A. & Gross, P. 2018. The necessary conditions of engagement for the therapeutic relationship in physiotherapy: an interpretive description study. Archives of Physiotherapy. Vol. 8 (1). Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s40945-018-0044-1

Mieli – Suomen mielenterveys ry. 2024. 5 syytä, miksi kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen ovat meille hyväksi. Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/ihmissuhteet-ja-vuorovaikutus/5-syyta-miksi-kuunteleminen-ja-kuulluksi-tuleminen-ovat-meille-hyvaksi/

Morera-Balaguer J., Botella-Rico, J., Catalán-Matamoros. D., Martínez-Segura, O-R., Leal-Clavele, M. & Rodríguez-Nogueira, Ó. 2021. Patients’ experience regarding therapeutic person-centered relationships in physiotherapy services. Physiotherapy Theory and Practice. Vol. 37 (1). Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://www.doi.org/10.1080/09593985.2019.1603258

Peiris, C. & Taylor, N. & Shields, N. 2012. Patients value patient – therapist interactions more than the amount or content of therapy during inpatient rehabilitation. Journal of Physiotherapy. Vol. 58 (4), 261–268. Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/s1836-9553(12)70128-5

Pexels. 2020. Mies, nainen, toimisto, konttori. Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/mies-naine-toimisto-konttori-5699431/

Roivas, M. & Karjalainen, A. L. 2013. Sosiaali- ja terveysalan viestintä. Helsinki: Edita Publishing Oy.

Scheermesser, M., Bachmann S., Kool, J., Oesch, P. & Schämann, A. 2012. A qualitative study on the role of cultural background in patients’ perspectives on rehabilitation. BMC Musculoskeletal Disorders. Vol 13. Viitattu 30.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1186/1471-2474-13-5

Styrman, T. & Torniainen, M. 2018. Kunnioittavan kosketuksen käsikirja – Ammatillinen hoitokohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla. Jyväskylä: PS-kustannus.

Suomen fysioterapeutit. 2014. Fysioterapeuttien eettiset ohjeet. Suomen fysioterapeutit. Viitattu 29.5.2023. Saatavissa https://www.suomenfysioterapeutit.fi/wp-content/uploads/2018/01/Fysioterapeutin_Eettiset_Ohjeet_2014.pdf

Suomen fysioterapeutit. 2016. Fysioterapeutin ydinosaaminen. Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://www.suomenfysioterapeutit.com/ydinosaaminen/FysioterapeutinYdinosaaminen.pdf

Wiig, S., Bø Lyng, H., Braithwaite, J., Greenfield, D. & Calderwood, C. 2024. Foundations of safety—Realistic Medicine, trust, and respect between professionals and patients, International Journal for Quality in Health Care. Vol. 36 (1). Viitattu 29.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1093/intqhc/mzae006

Kirjoittajat

Lotta Hirvonen on LAB-ammattikorkeakoulusta kesällä 2024 valmistunut fysioterapeutti.

Aki Rintala toimii vanhempana tutkijana ja yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä.

Artikkelikuva: Alex Green https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/mies-naine-toimisto-konttori-5699431/ (Pexels Licence)

Julkaistu 20.6.2024

Viittausohje

Hirvonen, L. & Rintala, A. 2024. Asiakkaan kohtaaminen fysioterapiassa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/asiakkaan-kohtaaminen-fysioterapiassa/