Asiakastyöosaamisella kohti vanhempien osallisuutta lasten hyvinvointia tukevissa palveluissa

Vanhempien osallisuuden toteutumista lasten hyvinvointipalveluissa voidaan tukea vahvalla asiakastyöosaamisella. Vanhempien osallisuus on keskeistä, sillä heillä on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja hyvinvoinnista.

Kirjoittajat: Marika Haapalainen & Mari Mynttinen

Miksi vanhempien osallisuuden tukemista?

Vanhempien osallisuuden tukeminen asiakastyöosaamisella tarkoittaa vanhemman kokonaisvaltaista kohtaamista. Se on vanhemman ja lapsen tarpeiden selvittämistä, tavoitteellista vuorovaikutusta, selkeää viestintää. Kohtaamiseen kuuluu vaikutusmahdollisuuksien sekä ohjauksen ja neuvonnan tarjoaminen. (Sotetie 2021.)

Lasten hyvinvointia tukevien palveluiden tarkoitus on tukea vanhempia lasten kasvatuksessa ja hyvinvoinnin turvaamisessa. Palvelut voivat olla erilaisia kunnallisia palveluita tai muiden palveluntuottajien palveluita (Kuntalaki 365/1995, 2§; Lyytikäinen 2017, 6) Olennaista lasten hyvinvointia tukevissa palveluissa on varhainen tuen tunnistaminen ja sen oikea-aikaisuus (Perälä ym. 2011, 17).

Vanhempien osallisuutta tukemalla voidaan ylläpitää ja vahvistaa perheen hyvinvointia, vahvistaa lapsen osallisuutta sekä turvata vanhemmalle mahdollisuus osallistua lapsen saamaan hoitoon ja palveluun. Samalla mahdollistuu lapsen tuen tarpeiden tunnistaminen. Vanhempien osallisuutta tukemalla voidaan edistää myös palvelujärjestelmän kehittymistä, tuottaa tuen tarpeeseen vastaavia oikea-aikaisia palveluita, lisätä hoidon kustannustehokkuutta ja parantaa asiakkaan asemaa. (Kerppola ym. 2014, 76; Sihvo ym. 2018, 14.)

Työntekijöiden osaamisvaatimukset ja asiakaslähtöisyysosaaminen

Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden osaamisvaatimukset ja asiakaslähtöisyysosaaminen ovat erityisen ajankohtaisia nyt, kun uudet hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa. Sote-uudistuksessa korostuvat palveluiden integraatio, asiakaslähtöisyys, monialainen yhteistyö ja digitalisaatio (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024, 8–9.) Sote-uudistus vaikuttaa työntekijöiden osaamisvaativuuksiin. Työntekijöiden yhteisiksi osaamisen teema-alueiksi (Kuva 1) onkin määritelty asiakaslähtöisyys, monialainen yhteistyö, digitaalisuus, eettisyys ja palvelujärjestelmä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024, 13, 15.)

Kuva 1. Työntekijöiden yhteisen osaamisen teema-alueet (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024,17, muokannut Marika Haapalainen ja Mari Mynttinen)

Työntekijän osaamisen ytimessä on moniammatillinen yhteistyöosaaminen ja yhtenä tärkeänä osa-alueena asiakaslähtöisyysosaaminen. Asiakaslähtöisyysosaamisen perustana on työntekijän/palveluntoteuttajan ammatillinen tietopohja, jota sovelletaan asiakkaan tilanteen mukaan. Asiakkaan kuulemisessa ja aidossa kohtaamisessa jokainen kohdataan yksilönä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024,18.) Asiakaslähtöisyys tulee näkyä palvelun kaikilla osa-alueilla, eli suunnittelussa, tarjonnassa, toteutuksessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaslähtöisyysosaamiseen sisältyy vuorovaikutus ja asiakkaan kohtaaminen, voimavaralähtöisyys, asiakkaan toimijuuden vahvistaminen ja tukeminen sekä ohjausosaaminen asiakkaan arjessa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024,17.) Sekä asiakaslähtöisyys- että ohjausosaaminen edellyttävät vuorovaikutusosaamista (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024,18).

Vanhempien osallisuuteen yhteydessä olevat tekijät

Haapalaisen (2025) opinnäytetyössä tuotettiin tietoa vanhempien osallisuudesta lasten hyvinvointia tukevissa palveluissa. Tutkimuksessa selvitettiin osallisuutta vahvistavia sekä heikentäviä tekijöitä. Tutkimustulosten (kuva 2) mukaan vanhempien osallisuus on vastuuntuntoisen kanssakulkijan roolia. Osallisuutta vahvistavia tekijöitä olivat palveluntoteuttajan vahva asiakastyöosaaminen, vanhempien myönteinen yksilöllinen elämäntilanne ja yhteisön antamat voimavarat. Osallisuutta heikentäviä tekijöitä olivat palveluntoteuttajan asiakastyöosaamisen haasteet, puutteet palveluorganisaation toiminnassa ja vanhempien haasteellinen yksilöllinen elämäntilanne, kuten alhainen koulutustaso tai stressi. Tärkeänä vanhempien osallisuuteen vaikuttavana tekijänä näyttäytyy juuri työntekijöiden vuorovaikutus- ja asiakastyöosaamisen taidot, jotka on nostettu yhdeksi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaamisen teema-alueeksi.

Kuva 2. Vanhempien osallisuus lasten hyvinvointia tukevissa palveluissa (Haapalainen 2025)

Johtamisella ja työntekijän ammattitaidolla on todettu olevan merkitystä lasten ja vanhempien osallisuuden toteutumisessa (Kallinen ym. 2018,19). Vanhempien osallisuutta palvelutilanteissa lisäisi kiireetön ja laadukas vuorovaikutus. Vanhemmat ovat toivoneet työntekijöiltä ennakkoluulotonta kuuntelemista ja ratkaisujen yhteistä etsimistä. Perheiden yksilöllisyyteen ja kokonaistilanteen huomioimiseen on syytä kiinnittää huomiota, samoin työntekijöiden vuorovaikutustaitoihin ja asiakaslähtöisyysosaamiseen. (Kallinen ym. 2018, 18.)

Lähteet

Haapalainen, M. 2025. Käymme yhdessä ain, käymme aina rinnakkain – vanhempien osallisuus lasten hyvinvointia tukevissa palveluissa. YAMK-opinnäytetyö, sosiaaliala. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.6.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060319891

Kallinen, K., Laitinen, M., Lantela, L., Leinonen, J., Nikupeteri, A., Nurmi, H. & Turunen, T. 2018. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus monitoimijaisen yhteistyön mahdollisuuksina ja haasteina. Teoksessa Petrelius, P. & Eriksson, P. (Toim.) Uudistuva lastensuojelu – kohti asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistoimintaa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 20.5.2025. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137112/URN_ISBN_978-952-343-208-6.pdf

Kerppola, J. Halme, N., Pietilä, A-M. & Perälä, M-L. 2014. Päihdepalvelujen piirissä olevien vanhempien osallisuuden tukeminen. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2014: 51. 76–87. Viitattu 19.5.2025. Saatavissa https://journal.fi/sla/article/view/47238/13116

Kuntalaki 10.4.2015/410. Finlex. Viitattu 19.5.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150410

Lyytikäinen, M., Koivisto, J., Savolainen, N. & Rotko, T. 2017. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keinoja : Innokylän innovaatiokatsaus. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 13/2017. Viitattu 19.5. 2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-840-1

Perälä, M-L., Salonen, A., Halme, N. & Nykänen, S. 2011. Miten lasten ja perheiden palvelut vastaavat tarpeita? Vanhempien näkökulma. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) : 36/201. Viitattu 19.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085199

Sihvo, S., Isola, A-M., Kivipelto, M., Linnanmäki, E., Lyytikäinen, M. & Sainio, S. 2018. Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli : Loppuraportti. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita, 16/2018. Viitattu 20.5.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3927-1

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation edellyttämä osaaminen. Sosiaali-ja terveysministeriön raportteja ja muistioita. 2024:2. Viitattu 19.5.2015. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3927-1

Sotetie. 2021. Asiakastyöosaaminen. Viitattu 30.5. 2025. Saatavissa https://sotetie.fi/yhteiset-osaamiset/asiakastyoosaaminen/