Älypuhelin-markkinoijan tekoälymoottorina – oppeja ja havaintoja Älyä markkinointiin -työpajasta

Tekoälyn tehokas hyödyntäminen markkinoinnin ja myynnin arjessa ei vaadi työpöytään sitoutumista, vaan nykyaikainen älypuhelin riittää pitkälle. Imatralla järjestetyssä Älyä markkinointiin -hankkeen työpajassa havainnollistettiin, kuinka puheohjaus, visuaalisen datan analysointi ja tekoälyavusteinen sisällöntuotanto säästävät merkittävästi yrittäjän aikaa. Käytännönläheiset esimerkit osoittivat, että tekoälyn avulla voidaan ratkoa vaivattomasti monimutkaisiakin tehtäviä – aina asiakastapaamisiin valmistautumisesta kokonaisen kevään somekalenterin luomiseen minuuteissa.

Kirjoittaja: Sampo Kokkonen

Älyä markkinointiin – tekoälyä Kaakkois-Suomen maaseudun yrityksille -hanke on LAB-ammattikorkeakoulun hallinnoima hanke, joka on saanut EU:n maaseuturahoitusta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen kautta sekä rahoitusta Karjalan Kulttuurirahastolta.

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa alueen mikro- ja pk-yritysten digikyvykkyyttä ja kilpailukykyä auttamalla niitä hyödyntämään tekoälyä osana arjen markkinointia, asiakasviestintää ja sisällöntuotantoa. Käytännönläheisten valmennusten ja avoimien tapahtumien kautta hanke kehittää yritysten tekoälylukutaitoa, tukee markkinoinnin strategista suunnittelua sekä edistää alueen maaseudun yritysten verkostoitumista. (LAB 2026)

Imatralla 13.3.2026 järjestetyn Älyä markkinointiin -aloitustapahtuman yhteydessä toteutettiin Sani Leinon johdolla käytännön workshop tekoälyn käytännön hyödyntämisestä. Työpajaosuudessa syvennyttiin mm. siihen, miten tekoäly toimii konkreettisesti myyjän ja markkinoijan työkaluna arjen kiireissä. Käytännön kokeilut osoittivat nopeasti, että tekoälyn hyödyntäminen ei suinkaan vaadi jatkuvaa tietokoneen ääressä istumista.

Puheohjaus vapauttaa kädet ja nopeuttaa ajattelua

Yksi työpajan suurimmista oivalluksista liittyi tekoälyn mobiilikäyttöön. Nykyaikainen, jopa perusmallinen älypuhelin on varsin käytännöllinen työkalu mm. puhepromptien, eli äänikehotteiden, muodossa. Leinon (2026) demossa nähtiin, kuinka puhekielisellä ja lyhyellä kehotteella saa tehtyä jokseenkin monimutkaisia asioita, kun antaa tekoälyn luoda ammattimaisen ja tehokkaan promptin käyttäjän puolesta. Esimerkiksi ChatGPT-sovelluksessa on sanelutoiminto (puheesta tekstiksi) sekä erikseen vuorovaikutuksellinen keskustelumoodi. (Leino 2026)

Näin kehotteita saa tehtyä lennosta ilman, että tarvitsee istua pöytäkoneen ääreen tai kaivaa läppäriä esiin. Prompti jää talteen tekstimuotoisena sovellukseen, ja siihen voi palata myöhemmin tietokoneella tekstiversiona, jolloin sitä voi tarvittaessa parannella haluamaansa suuntaan. Keskustelumoodilla voi myös valmistautua vaikkapa asiakastapaamiseen. Työpajassa tätä testattiin ja demottiin useampienkin paikalla olleiden yritysten nimillä, ja tietoja haettiin sujuvasti tekoälyn kanssa keskustelemalla ja esittämällä sille tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä. (Leino 2026)

Tekoälyn silmät: kuvat ja videot osana tiedonkäsittelyä

Tekoäly ymmärtää nykyään tekstin ja puheen lisäksi erinomaisesti myös visuaalista dataa. Työpajassa tehtiin osallistujien kanssa testi, jossa otettiin kuva fläppitaulun muistiinpanoista ja pyydettiin tekoälyä tiivistämään kuvan tekstit yksinkertaisella kehotteella ”Summaa kuvan tekstit”. Näin yksinkertaisella menettelyllä saadaan helposti ja nopeasti selkeitä yhteenvetoja. Ominaisuus on erinomainen apuväline esimerkiksi vieraskielisen tai paljon dataa sisältävän esityskalvon purkamiseen. (Leino 2026)

Lisäksi tilassa demottiin ChatGPT:n video-ominaisuutta tunnistamalla onnistuneesti KEHYn tapahtumatilassa oleva huonekasvi, joka osoittautui traakkipuuksi. Samoin tekoäly tunnisti myös erään osallistujan Samsonite-laukun sekä puhujan kädessä olevan Kili-energiajuoman. Viimeisintä tekoäly ei tunnistanut ensimmäisellä yrityksellä. Liekö tähän syynä se, että tölkki oli kädessä, vai se, että kyseessä oli suomalainen melko uusi Kili-energiajuoma, eikä siten välttämättä kansainvälisen tekoälymallin niin helposti tunnistettavissa oleva tuote (Kili 2026).

Visuaalista analyysiä sovellettiin myös ammatillisen profiloinnin demoamiseen. Yhden vapaaehtoiseksi ilmoittautuneen osallistujan LinkedIn-profiilin etusivusta otettiin näyttökuva, ja tekoälyä pyydettiin puheohjauksella tekemään prompti LinkedIn-profiilin parantamiseksi. Yhdellä lyhyellä käskyllä saatiin pitkä ja monimuotoinen ammattimainen kehote, jota voitiin vielä käsin hienosäätää ja kohdentaa haluttuun suuntaan. Tämän jälkeen tekoälylle annettiin kuva profiilista ja käskettiin hyödyntää juuri luotua promptia. Tuloksena saatiin konkreettiset ehdotukset siitä, mitä parantaa ja mitä nykyiseltä sivulta puuttuu. Samassa yhteydessä tekoäly loi myös kokonaan uuden LinkedIn-esittelytekstin, jota voi halutessaan vielä parantaa antamalla lisäkäskyjä esimerkiksi kielen tai muotoilun suhteen. (Leino 2026)

Kuukausien somesisällöt puolen tunnin rutistuksella

Työpajan loppupuolella luotiin osallistujien toiveesta erään yrityksen ammattimainen esittelypostaus suoraan englanniksi. Yritystietojen pohjalta syntynyttä tekstiä pystyttiin hienosäätämään reaaliaikaisesti antamalla tekoälylle lisäohjeita tekstin tyylistä ja muodosta. Lopullisen postauksen teksti syntyi minuuteissa. (Leino 2026)

Samassa yhteydessä demottiin, kuinka tekoälyn avulla voi tehdä vaikkapa 15 hakukoneoptimoidun postauksen julkaisusarjan eri teemoista yhdellä kertaa. Tehtävän kehote annettiin jälleen suullisesti, ja näistä valittiin viisi parasta jatkokehittelyyn. Tekoälyn tuottamat postaukset paranivat ja tarkentuivat koko ajan, sillä tekoäly sai jokaisella kierroksella lisää dataa yrityksestä. Lopuksi tekoälyä voi pyytää vielä luomaan julkaisuihin sopivat kuvat. Vaikka kyse oli vain nopeasta demosta ilman etukäteisvalmistelua, Leinon (2026) arvion mukaan esimerkiksi koko kevään kattavan 15 postauksen julkaisusuunnitelman tekemiseen kuluu tällä menetelmällä vain noin puoli tuntia.

Näiden demojen kaltaisten monipuolisten ominaisuuksien hyödyntämiseen Leino suositteli ChatGPT:n maksullista versiota, jotta kaikki tarvittavat ominaisuudet ovat käytettävissä. Maksullisen Plus-version hinta on kirjoitushetkellä 23 euroa kuukaudessa (OpenAI 2026).

Lähteet

Kili. 2026. Luonnonpirteyttä kahvimarja-energiajuomasta. Viitattu 25.3. Saatavissa https://kili.energy/

LAB. 2026. Älyä markkinointiin – tekoälyä Kaakkois-Suomen maaseudun yrityksille. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.3.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/alya-markkinointiin-ks

Leino, S. 2026. Älyä markkinointiin – tekoälyllä tehoa myyntiin ja markkinointiin. Työpaja Älyä markkinointiin – tekoälyä Kaakkois-Suomen maaseudun yrityksille -hankkeen tapahtumassa. 13.3.2026. Imatra.

OpenAI. 2026. ChatGPT Pricing. Viitattu 25.3.2026. Saatavissa https://openai.com/chatgpt/pricing/

Kirjoittaja

Sampo Kokkonen on markkinoinnin lehtori LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän toimii myös asiantuntijana Älyä markkinointiin – tekoälyä Kaakkois-Suomen maaseudun yrityksille -hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1370280 (CC0)