Kestävä yrityskasvu vaatii tasapainoa kunnianhimon ja realiteettien välillä. Kasvu ei ole kuitenkaan vain numeroita – se voi olla myös syvyyttä, vaikuttavuutta ja kykyä kestää aikaa. Tässä artikkelissa pohditaan, mitä on kestävä kasvu ja mitkä tekijät hidastavat tai haastavat pk-yritysten kasvupyrkimyksiä.

Kirjoittaja: Maria Murto

KasvuSprintti – ajatushautomo pk-yritysten kasvun vauhdittajana -hankkeissa (LAB 2025a; LAB 2025b) Hankkeen taustalla on haaste pk-yritysten ja korkeakoulujen tavoitteiden ja intressien erilaisuudesta, jolloin TKI-toiminnan (tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan) mahdollisuuksia ei hyödynnetä riittävästi. Yrityksillä on erilaisia kasvavia tarpeita tutkimukselle ja kehittämiselle, sillä kehitystä ja vaatimuksia tulee jatkuvasti lisää mm. vastuullisuuden, kestävän kehityksen ja digitalisaation saralla.

Yrityksen kasvu voi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, kuten todetaan myös Pirilän (2023) blogikirjoituksessa. Yleensä kasvu liittyy liikevaihtoon ja toiminnan laajentamiseen. Ehkä yritys on voinut palkata lisää työntekijöitä tai saanut markkinoille uusia tuotteita, eli toiminta on kasvanut. Kasvu voi olla myös monia muita asioita, kuten myynnin tehostamista, kannattavuuden kasvua, osaamisen kasvattamista tai yrittäjänä kasvamista (Pirilä 2023). Kasvua saatetaan tavoitella tuottavuuden kasvattamisella, mutta siinäkään ei pitäisi tinkiä henkilöstön hyvinvoinnista (Latvala 2024). Mielipiteitä kasvuun löytyy myös monia. Yhden mielestä asiakkaiden suositteluindeksiin (NPS), eli suosittelun innokkuuteen, kannattaa panostaa kasvussa (Reichheld 2003), kun taas toisen mielestä innovaatioihin ja innovatiivisuuteen satsaaminen on tärkeämpää (Audretsch ym. 2014).

Kasvua kestävästi

Kasvussa tavoitellaan usein taloudellista kasvua, jolla luodaan vaurautta ja työpaikkoja, mutta kiihtyvällä taloudellisella kasvulla on usein ympäristölle negatiivisia vaikutuksia (Edwards 2021). Susskind (2024, 47) ehdottaa artikkelissaan kasvun liittyvän ideoihin: “How do we generate more growth? is the same as asking, How do we generate more ideas?”. Tällainen lähestymistapa voi olla ratkaiseva, kun pyritään tasapainottamaan taloudelliset tavoitteet ja ekologiset rajoitteet. Susskindin (2024) artikkelissa ehdotetaan lisäpanostuksia T&K-toimintaan (tutkimus- ja kehitystoimintaan) sekä kaikille väestöryhmille yhdenvertaisempaan pääsyyn innovaatiotoimintaan. Innovaatioita voisi olla moninkertaisesti enemmän, jos mahdollisuuksia ideointiin ja ideoiden jakamiseen annetaan myös vähemmistöryhmien edustajille.

Kestävä kasvu vaatii siis innovatiivisuutta. Se tarkoittaa liiketoiminnan kehittämistä siten, että se huomioi ympäristön, yhteiskunnan ja talouden tasapainon. Pk-yritysten täytyisi osata käyttää paremmin hyväkseen sisäisiä resurssejaan, kuten luovaa johtamista, kriisijohtamista ja resilienssiään (Akpan ym. 2024). Valmius ottaa haltuun teknologioita, muokata toimintaa tai prosesseja voi auttaa jopa kääntämään yllättävät haasteet mahdollisuuksiksi (Akpan ym. 2024). Resilienssillä tarkoitetaankin muutoskyvykkyyttä ja yllättävistä tilanteista selviämistä (mm. Malin 2024; Tuominen & Sivén 2023). Jatkuvalle talouskasvulle on myös muodostunut vastailmiö, degrowth-ajattelu. Ajattelu ei tarkoita taantumaa tai kurjistumista, vaan talouskasvun kyseenalaistamista. Jatkuva bruttokansantuotteen kasvu ei ajattelun mukaan välttämättä johda parempaan elämänlaatuun. Tutkimus ja keskustelu on tunnistanut tarpeen muutokselle, mutta ajattelun muuttaminen on vaikeaa ja avoimia kysymyksiä on paljon (Kallis ym. 2018).

Kasvun kompastuskivet

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on tutkinut suomalaisten yritysten kasvun esteitä. Suurin osa, noin 95 %, suomalaisista yrityksistä on mikroyrityksiä (Laurikka 2023). Pienillä yrityksillä kasvun esteinä ovat usein rahoituksen saaminen ja siihen liittyen halu välttää velkaantumista (Laurikka 2023; Laurikka 2025). Haasteita on myös usein myynnissä ja markkinoinnissa. Isommissa yrityksissä eniten kasvua rajoittavaksi koetaan raskas sääntely ja kilpailijoita korkeampi kustannustaso (Laurikka 2023).

Yrityksen kasvua voivat estää myös sisäiset tekijät. Näitä ovat mm. kasvuhalukkuus, innovaatiokyvykkyys, epäselvät tavoitteet tai strategian puute.  Jos yrityksen johto ei ole sitoutunut kasvuun tai pelkää muutosta, voi se hidastaa kehitystä merkittävästi. Innovaatiokyvykkyyden puute näkyy usein siinä, ettei uusia tuotteita tai palveluita kehitetä tarpeeksi ketterästi markkinoiden muuttuessa. Epäselvät tavoitteet voivat puolestaan vähentää työntekijöiden motivaatiota. Ilman selkeää strategiaa yritys toimii helposti reaktiivisesti sen sijaan, että se ohjaisi toimintaansa pitkäjänteisesti. Näiden tekijöiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat keskeisiä askelia kestävän kasvun mahdollistamisessa.

Tutkimusten mukaan pk-yritykset voivat menestyä innovoinnissa myös ilman suuria tutkimus- ja kehitysinvestointeja, kunhan ne hyödyntävät tehokasta vuorovaikutteista oppimista (Thomä & Zimmermann 2020). Tämä tarkoittaa osaamisen kehittämistä yhteistyössä esimerkiksi asiakkaiden, toimittajien, muiden yritysten tai tutkimuslaitosten kanssa. KasvuSprintti  – ajatushautomo pk-yritysten kasvun vauhdittajana -hankkeissa halutaan innostaa yrityksiä kasvuun ja ajattelemaan isommin. Tavoitteena onkin lisätä yhteistyötä pk-yritysten ja korkeakoulun välillä – ja siten lisää kestävää kasvua ja aitoja hyötyjä yhteistyöstä.

Lähteet

Akpan, I. J., Effiom, L. & Akpanobong, A. C. 2024. Towards developing a knowledge base for small business survival techniques during COVID-19 and sustainable growth strategies for the post-pandemic era. Journal of Small Business and Entrepreneurship.  36 (6), 921–943. Viitattu 11.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1080/08276331.2023.2232649

Audretsch, D. B., Coad, A. & Segarra, A. 2014. Firm growth and innovation. Small Business Economics. 43 (4), 743–749. Viitattu 11.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s11187-014-9560-x

Kallis, G. Kostakis, V., Lange, S., Muraca, B., Paulson, S., Schmelzer, M., Gadgil, A. & Tomich, T. 2018. Research on degrowth. Annual Review of Environment and Resources. 43 (1), 291–316. Viitattu 11.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1146/annurev-environ-102017-025941

LAB. 2025a. KasvuSprintti EK – ajatushautomo pk-yritysten kasvun vauhdittajana. Viitattu 11.4.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kasvusprintti-ek-ajatushautomo-pk-yritysten-kasvun-vauhdittajana

LAB. 2025b. KasvuSprintti PH – ajatushautomo pk-yritysten kasvun vauhdittaja Päijät-Hämeessä. Viitattu 11.4.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kasvusprintti-ph-ajatushautomo-pk-yritysten-kasvun-vauhdittaja-paijat-hameessa

Latvala, E. 2024. Talouskasvu vaatii innovaatioita, osaajia ja osaamista. LAB Pro. Viitattu 11.4.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/talouskasvu-vaatii-innovaatioita-osaajia-ja-osaamista/

Laurikka, A. 2023. Yrityskokodynamiikka ja kasvun esteet Suomessa. Helsinki: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. ETLA Raportti 141. Viitattu 10.4.2025. Saatavissa https://pub.etla.fi/ETLA-Raportit-Reports-141.pdf

Laurikka, A. 2025. Mikä jarruttaa suomalaisten yritysten kasvua? Helsinki: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. ETLA Raportti 160. Viitattu 10.4.2025. Saatavissa https://pub.etla.fi/ETLA-Raportit-Reports-160.pdf

Malin, A-T. 2024. Strateginen resilienssin johtaminen löytää jännitteistä kasvun ituja. LAB Focus. Viitattu 7.4.2025. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/strateginen-resilienssin-johtaminen-loytaa-jannitteista-kasvun-ituja/

Pirilä, K. 2023. Yrityksen kasvuhalukkuus, kasvun keinot ja esteet – pitääkö aina kasvaa? Tikissä. Viitattu 4.4.2025. Saatavissa https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2023/05/30/yrityksen-kasvuhalukkuus-kasvun-keinot-ja-esteet-pitaako-aina-kasvaa/

Reichheld, F. 2003. The One number you need to grow. Harvard Business Review. 81 (12), 46-54, 124.

Susskind, D. 2024. We must change the nature of growth. Finance & Development. 61 (3), 44–48. Viitattu 7.4.2025. Saatavissa https://www.imf.org/en/Publications/fandd/issues/2024/09/we-must-change-the-nature-of-growth-daniel-susskind

Thomä, J. & Zimmermann, V. 2020. Interactive learning – The key to innovation in non-R&D-intensive SMEs? A cluster analysis approach. Journal of Small Business Management. 58 (4), 747–776. Viitattu 11.4. Saatavissa https://doi.org/10.1080/00472778.2019.1671702

Tuominen, T. & Sivén, S. 2023. Resilienssi hankkeiden TKI-työssä. LAB Focus. Viitattu 7.4.2025. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/resilienssi-hankkeiden-tki-tyossa/

Kirjoittaja

Maria Murto toimii LAB-ammattikorkeakoulussa liiketoimintayksikössä TKI-asiantuntijana. KasvuSprintti  – ajatushautomo pk-yritysten kasvun vauhdittajana -hankkeissa hän työskentelee projektipäällikkönä. Yrityskasvu aiheena on yllättänyt hänet monipuolisuudellaan haastavuuden lisäksi.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/raha-kolikko-investointeja-2724241/ (Pixabay Licence)

Viittausohje

Murto, M. 2025. Älä kompastu kasvussa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/ala-kompastu-kasvussa/