Ajatushautomo kootaan sopivista rakennuspalikoista

Yritysten kasvun tukeminen edellyttää uudenlaisia yhteistyön muotoja korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välillä. Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia piirteitä suomalaisissa ajatushautomoissa esiintyy ja mitä niistä voidaan oppia, kun tavoitteena on rakentaa yrityksiä palveleva ajatushautomo osaksi korkeakouluyhteistyötä.

Kirjoittaja: Ninni Andelin

Pk-yritysten kasvu edellyttää entistä tiiviimpää ja tuloksellisempaa yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Kehityspaineita luovat vihreä siirtymä, digitalisaatio, vastuullisuus ja osaajapula, mutta pk-yrityksillä on rajalliset resurssit vastata näihin haasteisiin yksin. Korkeakouluyhteistyö voisi tarjota ratkaisuja, mutta käytännössä yhteistyö on monille yrityksille vaikeasti saavutettavaa. Yrityksille tärkeintä on konkreettinen hyöty liiketoiminnan näkökulmasta, kun taas korkeakoulujen TKI-toimintaa ohjaavat aluekehityksen ohella sisäiset intressit (LAB 2025; Murto 2025).

KasvuSprintti – ajatushautomo pk-yritysten kasvun vauhdittajana -hankkeessa (LAB 2025) vastataan yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön haasteeseen selvittämällä edellytyksiä ajatushautomon perustamiselle LAB-ammattikorkeakoulun yhteyteen. Hankkeessa kehitetään toimintamalliehdotuksia ajatushautomon käynnistämiseksi sekä laaditaan mittaristo, jonka avulla voidaan osoittaa toiminnan vaikuttavuus niin yrityksille kuin korkeakoululle.

Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisista valinnoista ajatushautomo Suomessa tyypillisesti rakentuu. Taustalla on laaja benchmark-kartoitus, jossa käytiin läpi yli 20 suomalaisen ajatushautomon ja sellaista muistuttavan organisaation toimintaa, pois lukien puoluepoliittisesti sitoutuneet. Tarkastelun painopiste ei ole yksittäisissä toimijoissa, vaan niissä ominaisuuksissa, jotka toistuvat eri malleissa: rahoitusmuodot, organisaatiorakenteet, toimintatavat, kohderyhmät ja vaikuttavuuslogiikat. Näiden ulottuvuuksien kautta artikkelissa hahmotetaan, millaisia ratkaisuja ajatushautomon kehittämisessä voidaan tehdä ja mitä niistä voi oppia.

Rakenne ja rahoitus ajatushautomon toimintakyvyn taustalla

Ajatushautomot voivat rakentua hyvin erilaisista rakenteista ja rahoituspohjista. Jotkut niistä toimivat yhdistyspohjaisesti, osa säätiöinä ja toiset osakeyhtiöinä. Rahoitus puolestaan voi tulla julkisista lähteistä tai yksityisiltä säätiöiltä, lahjoittajilta tai yrityskumppaneilta. Rakenne ja rahoitus määrittävät hallinnon ja resurssien lisäksi sen, kenelle ajatushautomo on vastuussa ja mitä se voi käytännössä tehdä.

Kevyt organisaatio tukee ketteryyttä, mutta voi jäädä henkilöriippuvaiseksi. Vakiintuneempi rakenne tuo mukanaan resursseja ja vaikuttavuutta, mutta voi kaventaa liikkumatilaa, jos rahoitus on sidottu tarkasti määriteltyihin tavoitteisiin tai ohjaa toimintaa ulkopuolelta. Ajatushautomot joutuvatkin usein tasapainoilemaan riippumattomuuden ja jatkuvuuden välillä. Laaja rahoituspohja vahvistaa strategista toimintakykyä, mutta samalla kasvaa tarve osoittaa arvoa useille eri sidosryhmille.

KasvuSprintti-hankkeen näkökulmasta rakenne- ja rahoitusvalinnat ovat tärkeässä asemassa. Ammattikorkeakoulun yhteyteen suunniteltava ajatushautomo ei voi rakentua täysin samoin perustein kuin ideologinen kansalaislähtöinen think tank tai elinkeinoelämän sisäinen ajatuspaja. Toisaalta sen ei tarvitse myöskään olla osa perinteistä korkeakoulun TKI-organisaatiota. Rakenne voi olla kevyt mutta selkeästi asemoitu ja rahoitus monilähteistä, kunhan toiminta tukee pk-yritysten kanssa tehtävää pitkäjänteistä kehittämistyötä.

Erityisesti pk-yritysten näkökulmasta on tärkeää, että ajatushautomon toiminta ei näyttäydy ylimääräisenä byrokratiana tai kilpailuna muiden kehittämisorganisaatioiden kanssa. Se tarjoaa parhaimmillaan lisäarvoa olemassa olevien rakenteiden rinnalle, joka on tunnistettava, saavutettava ja aidosti yrityksiä varten suunniteltu. Jatkokehityksessä onkin hyvä tarkastella, millainen oikeudellinen ja operatiivinen malli mahdollistaa sekä uskottavuuden korkeakoulukentällä että ketterän toiminnan pk-yritysten suuntaan.

Toimintatavat ja vaikuttavuus ajatushautomossa

Ajatushautomojen toimintatavat vaihtelevat sen mukaan, mikä on niiden rooli yhteiskunnassa ja mitä niillä pyritään muuttamaan. Osa keskittyy tuottamaan raportteja, kannanottoja ja tutkimukseen pohjautuvia politiikkasuosituksia, joiden kautta pyritään vaikuttamaan päätöksentekoon. Toiset taas painottavat osallistavaa työskentelyä, järjestävät kokeiluja tai rakentavat alustoja uusien ratkaisujen syntymiselle. Toiminta voi olla julkiseen keskusteluun osallistumista tai agendan muokkausta ja vaikuttavuus voi toteutua joko suoraan tai välillisesti.

Toimintatapojen valinnat heijastuvat suoraan siihen, millainen rooli ajatushautomolla on sidosryhmissään. Jos tavoitteena on tuottaa asiantuntijatietoa päätöksenteon tueksi, painottuu selvitysten ja suositusten laatiminen sekä tiedevälitteinen vaikuttaminen. Jos taas ajatushautomo toimii välikätenä käytännön kehittämisessä, on keskiössä kyky fasilitoida prosesseja ja koota eri toimijat yhteen.

Nyt kehiteltävä ajatushautomo on suunnattu pk-yrityksille, joilla ei tyypillisesti ole aikaa osallistua laajoihin teoreettisiin selvityksiin tai sitoutua pitkiin prosesseihin ilman konkreettista hyötyä. Siksi toimintamallin on hyvä tuoda nopeasti esiin tuloksia, jotka liittyvät suoraan liiketoiminnan kehittämiseen, kasvuun tai kyvykkyyksien vahvistamiseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita kevyttä lähestymistä vaan vaikuttavuuden osoittamista käytännössä.

Arvon tuottaminen kohderyhmälle ja korkeakouluyhteys

Ajatushautomojen toiminta rakentuu sen mukaan, keitä ne haluavat palvella ja millaisen roolin ne ottavat suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Osa kohdistaa toimintansa poliittisiin päättäjiin, osa kansalaisyhteiskuntaan tai tiettyihin intressiryhmiin. Kohderyhmä vaikuttaa siihen, millaisia sisältöjä tuotetaan, millä äänellä puhutaan ja millaisin mittarein toimintaa arvioidaan.

Yrityksille tieto on arvokasta silloin, kun se kytkeytyy suoraan liiketoiminnan tarpeisiin ja auttaa löytämään ratkaisuja tai uusia mahdollisuuksia. Kiinnostus kohdistuu usein sovellettaviin työkaluihin, rahoituskanaviin ja osaamista kokoaviin verkostoihin. Ajatushautomo voi tukea kehittämistä madaltamalla kynnystä tarttua näihin mahdollisuuksiin. Sen arvo voi muodostua myös siitä, että se toimii välittäjänä ja avaajana pitkäjänteiselle yhteistyölle. Ajatushautomotoiminta ei kuitenkaan voi korvata asiakaspalvelua organisaatiossa, vaan parhaimmillaan tukea sitä.

LABin yhteyteen suunnitellun ajatushautomon kannalta kiinnostava kysymys on, miten asemoitua yhtä aikaa lähelle pk-yrityksiä ja osaksi korkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Ajatushautomon rooli voi rakentua joko korkeakoulun sisäisten tavoitteiden varaan tai ulospäin suuntautuvaksi, verkostoituneeksi toiminnaksi. Vahvuus voi löytyä roolista, jossa ajatushautomo sijoittuu korkeakoulun ja yritysten väliin tukien vuorovaikutusta sekä yhteisen ymmärryksen syntymistä.

Yhteenveto ja pohdintaa ajatushautomon kehittämisestä

Ajatushautomo ei ole sidottu yhteen malliin, vaan sen rooli, toiminta ja vaikuttavuus rakentuvat valinnoista. Tässä artikkelissa on tarkasteltu suomalaisista esimerkeistä hahmottuvia keskeisiä ulottuvuuksia: rakennetta ja rahoitusta, toimintatapoja ja vaikuttavuuden logiikkaa sekä kohderyhmän ja korkeakouluyhteyden suhdetta. Tarkastelun pohjalta tunnistetaan valintoja, jotka tukevat pk-yritysten tarpeista nousevaa ja korkeakoulun kanssa yhteensopivaa kehittämistä.

Yritysten näkökulmasta toiminnalta edellytetään tyypillisesti käytännönläheistä ja helposti saavutettavaa lisäarvoa. Samalla toiminnan tulisi kytkeytyä luontevasti korkeakoulun TKI-ympäristöön, jotta se voi hyödyntää oppilaitoksen osaamista ja verkostoja. Tällaisten tavoitteiden rinnalla ajatushautomo voi toimia tilana, jossa tunnistetaan varhaisia signaaleja ja kehityssuuntia ennen kuin ne nousevat yritysten käytännön huoliksi. Ennakoiva ja systeeminen näkökulma voi täydentää operatiivista kehittämistyötä ja tuoda pidemmän aikavälin arvoa ajattelun suuntaajana.

Benchmark-kartoitus osoittaa, että toiminnan onnistuminen edellyttää kykyä sovittaa ajatushautomo osaksi ympäröivää toimintaympäristöä. LABin tapauksessa tämä tarkoittaa myös pk-yritysten käytännön tarpeiden ja korkeakoulutoiminnan tavoitteiden yhteensovittamista. Suunnitelmat ja ratkaisut syntyvät vaiheittain, vuoropuhelun ja alueellisten toimijoiden yhteistyön kautta.

Lähteet

LAB. 2025. KasvuSprintti PH – ajatushautomo pk-yritysten kasvun vauhdittaja Päijät-Hämeessä. Viitattu 5.5.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kasvusprintti-ph-ajatushautomo-pk-yritysten-kasvun-vauhdittaja-paijat-hameessa

Murto, M. 2025. Älä kompastu kasvussa. LAB Pro. Viitattu 6.5.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/ala-kompastu-kasvussa/

Kirjoittaja

Ninni Andelin toimii LAB-ammattikorkeakoulussa liiketoimintayksikössä TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä. KasvuSprintti – ajatushautomo pk-yritysten kasvun vauhdittajana -hankkeessa tehtävänä on laatia selvitys edellytyksistä perustaa pk-yritysten kasvuun keskittyvä ajatushautomo.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1438483 (CC0)