Aistiesteettömyyden huomioiminen korkeakoulun oppimistiloissa

Aistit ovat jatkuvasti kanssamme, niin arkisissa askareissa kuin työssä ja opiskelussa. Eri aistien kautta tulevia havaintoja käsittelemme huomaamattamme ja kuitenkin samaan aikaan tarkoituksellisesti. Aistien avulla saadun tiedon perusteella osaamme toimia ja oppia juuri siinä tilanteessa tarkoituksenmukaisesti. Voidaankin todeta, että aistitiedon käsittely vaikuttaa oppimiseen monilla eri tavoin, koska aisteja ei saa pois päältä.

Kirjoittaja: Sanna Nurmiainen

Neuroesteettömyys on yhdenvertaisuutta

Aistiesteettömyys keskittyy aistikuormituksen vähentämiseen, jolloin rakennetut tilat ja ympäristöt vähentävät epämiellyttävien aistiärsykkeiden kuormaa. Aistiesteettömyys ei ole pelkästään ääni-, valo- ja sisustussuunnittelua, vaan aistiesteettömyys on parhaimmillaan sijoitus jokaisen meidän koulu-, ja työympäristömme hyvinvointiin, osallisuuteen ja tuottavuuteen (Neuromoninaiset). Aistiesteettömyyttä korkeakoulussa voidaan tarkastella monesta näkökohdasta, esimerkiksi rakennettua ympäristöä kartoitetaan esteettömäksi esteettömyyskartoittajan avulla (Leppänen 2024).

Ammattikorkeakoululain (932/2014) ja yliopistolain (558/2009) tavoitteena on taata jokaiselle saavutettava korkeakoulu. Yhdenvertaisuuslain (1325/2024) perusteella voidaan mahdollistaa kohtuulliset mukautukset, joita korkeakoulussa opiskeleva tarvitsee. Korkeakoulun tarkoituksena on taata opiskelijoilleen viihtyisä ja turvallinen oppimisympäristö (Pesonen & Äikäs 2025). Esteettömyydellä tarkoitetaan pitkälti fyysisen ja rakennetun ympäristön suunnittelua, toteuttamista sekä kunnossapitoa. Myös saavutettavuus-termiä käytetään esteettömyyden sanaparina, joskin saavutettavuus painottuu enemmän aineettomaan ympäristöön, kuten tietoon, verkkoympäristöön, palveluihin ja asenteisin. Esteettömyys kokonaisuudessaan sisältään näiden molempien, esteettömyyden sekä saavutettavuuden, huomioimisen. Esteettömyys sisältää moninaisuuden huomioimisen osallistumiseen, yhdenvertaisuuteen, kestävään kehitykseen, turvallisuuteen sekä laatuun. Yhdenvertaisuuden katsotaan olevan ihmisoikeus, johon esteettömyys ja saavutettavuus johdattavat (PeL 731/199; Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014). Esteettömyys ei liity pelkästään liikkumisen mahdollistamiseen, vaan myös esimerkiksi kuulemiseen, ymmärtämiseen, kommunikointiin sekä erilaisuuden huomioon ottamiseen (Invalidiliitto).

Aistiesteettömyys ja neuroesteettömyys usein sekoitetaan toisiinsa. Neuroesteettömyyttä tarkastellaan kehityksellisen neuropsykiatristen häiriöiden sekä näitä piirteitä omaavien kautta. Eri lähteiden mukaan neuropsykiatrisia häiriöitä esiintyy noin 10 % väestöstä (Valjakka & Topi 2024), korkeakouluopiskelijoista jopa 15–20 % kokee olevansa neuroepätyypillisiä (Söderholm ym. 2023). Neurokirjolla olevat ihmiset tarvitsevat huomiota erityisesti aistitiedon käsittelyyn, hahmottamiseen, keskittymiseen, tarkkaavuuteen sekä toiminnanohjaukseen liittyen esteiden poistamista heidän arkiympäristöstään (Valjakka & Topi 2024). Aistiesteettömyys puolestaan on kohdennettu kaikille opiskelun ja työn tuottavuuden hyödyntämiseksi (Neuromoninaiset).

Aistien merkitys oppimisessa

Aisteihin kuuluu kehon ulkopuolisen havaintojen tekemiseen liittyvät aistit eli näkö, kuulo, haju, maku sekä tunto. Näiden lisäksi kehossamme on kaksi aistijärjestelmää; tasapainoaisti sekä kehoaisti. Aistien merkitykset ja tulkinnat näistä aistiärsykkeitä syntyvät aivojen tiedonkäsittelyn, aikaisempien kokemuksien pohjalta syntyneiden merkityksien sekä muiden aistien avulla samaan aikaan tulevien tietojen pohjalta. Jokaisen ihmisen aistien tulkintaan vaikuttavat tunteet, aikaisemmat kokemukset sekä odotukset. Jos siten aistihavaintoon liittyy jotain poikkeavaa, esimerkiksi ympäristön negatiivinen ärsyke, tähän ihminen kiinnittää erityisesti huomiota. Aistin tulkintaan liittyvä positiivinen tunne edesauttaa aistiärsykkeen sietämistä. Jännittävät ja epämiellyttävät tilanteet puolestaan aiheuttavat kuormittumista ja jopa mahdollistavat negatiivisen kierteen. (Puustjärvi 2024.)

Aivot joutuvat ottamaan nykypäivänä vastaan tiedonkäsittelyjärjestelmään aiempaa enemmän erilaisia aistiviestejä. Aivot eivät kuitenkaan tehokkaasti pysty käsittelemään kuin yhtä keskittymistä vaativaa toimintaa kerralla. (Puustjärvi 2024.) Jos aivot joutuvat jakamaan keskittymisen usean samanaikaisen, ulkoapäin tulevan toiminnan kesken, aivot ylireagoivat. Jatkuva ylireagoiminen useisiin aisteihin heikentää tiedonkäsittelyä. Tällöin aivot eivät pysty reagoimaan, käsittelemään, yhdistämään tai jäsentämään eri aisteilta tulevaa tietoa eikä siten pysty oppimaan. Aistikuorma voi johtua useista aistiärsykkeistä, joita saamme aistikanavien kautta samanaikaisesti ja jopa pitkäkestoisesti. Aistikuormitus näkyy ihmisillä eri tavoin, toiset sietävät enemmän kuin toiset (Neuromoninaiset).

Aistiesteettömyyden huomioiminen korkeakoulussa

Erilaisia aistikokemuksia rakennetuissa tiloissa ei voi välttää, mutta yleiset tilat voidaan suunnitella ja toteuttaa lähtökohtaisesti siten, että aistiesteettömyys on huomioitu. Monet neuromoninaiset opiskelijat kohtaavat erilaisia haasteita, kuten aistiesteellisyyttä, opintojensa aikana. Tämä on yksi syy miksi opinnot saattavat viivästyä. (Pesonen & Äikäs 2025.)

Korkeakoulussa olevissa oppimistiloissa kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin, kun halutaan tukea aisti- ja neuroesteetöntä oppimista:

Äänimaailma: kova ääntä pitävät kalusteet ja laitteet, kuten ilmastointi, on huomioitu oppimistiloissa. Ruokailutiloihin on rakennettu äänieristettyjä tiloja tai ruokailuun voi osallistua rauhallisempana ajankohtana.
Värit: tilojen värimaailma on maanläheinen, eikä sisällä kuvioita eikä räikeitä värejä.
Valot: Valot ovat säädettävissä, oppimistilassa on mahdollisuus myös luonnonvaloon. Valo tulee epäsuorasti eikä ole lähtöisin loisteputkesta, jonka värinän pystyy jopa aistimaan.
Hajut: Ilmastointi on tehokas eikä hajut esimerkiksi ruokailutiloista leviä oppimistilaan. Lisäksi oppimistiloissa noudatetaan tuoksuttoman tilan periaatteita, joka on yleisesti tiedossa kaikilla osallistujilla.
Tilojen muuntautumiskykyisyys: tiloja voidaan muokata osallistujien tarpeen mukaisesti yhden/ kahden hengen tai pienen ryhmän tarpeisiin. Tiloissa on myös huomioitu materiaalivalinnat ja materiaalien muodot mahdollisimman maanläheisiksi.
Lasi- ja peilipinnat: Vältetään oppimistilojen yhteydessä suuria lasipintoja ja peilejä. Ovissa ei ole lasia, joiden takana voisi liikkuu muita. (Danner & Puustjärvi 2024.)
Turvallisemman tilan periaatteet: sisältää kehorauhan, toisiin ihmisiin koskettamiseen tarvittavan luvan sekä kunnioittavan käytöksen oppimistiloissa (LAB 2024).

Ihmisen itse tuottamat aistimukset, kuten kuulokkeissa soiva musiikki, tuottavat laimeamman reaktion aistiärsykkeisiin kuin ulkopuolinen ärsyke. Siten positiiviselta tuntuvat aistimukset siedetään pidempään ja paremmin. Jokaisen ihmisen omat selviytymis- ja säätelykeinot ovat erinomainen tapa sietää aistiärsykkeiden tulvaa, olivat keinoina sitten kuulokkeet, tuoksupussi, tuntoaistimukseen liittyvä tavara tai muu vastaava.

Kuitenkin tärkein aisti- ja neuroesteettömyyden huomioimisen väline on asenne. Jokaisen korkeakoulussa olevan henkilön ymmärrys aistiesteettömyydestä mahdollistaa haittaavien aistiärsykkeiden vähentämistä ja edistää Design For All -ajattelua mielekkään oppimisympäristön mahdollistamiseksi.

Lähteet

Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Finlex. Viitattu 3.6.2025. Saatavissa https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/932

Danner, P. & Puustjärvi, A. 2024. Aistitiedon säätelyn vaikeudet. Teoksessa Puustjärvi A. (toim.) Aistitiedon käsittelyn vaikeudet. Viro: Santalahti-kustannus. 132–156.

Invalidiliitto. Esteettömyys. Viitattu 2.6.2026. Saatavissa https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys

LAB. 2024. Turvallisemman tilan periaatteet. Viitattu 3.6.2025. Saatavissa https://elab.lab.fi/sites/default/files/category-page/2024-12/Turvallisemman%20tilan%20periaatteet%20suomi_0.pdf

Leppänen, S. 2023. Esteettömyyskartoittajan matkassa. LAB Pro. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/oletus/esteettomyyskartoittajan-matkassa/

Neuromoninaiset. Aistiesteettömyys palvelee kaikkia. Viitattu 3.6.2025. Saatavissa https://www.neuromoninaiset.fi/blogi/aistiesteettmyys-palvelee-kaikkia

Perustuslaki 731/1999. Finlex. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1999/731

Pesonen, H. & Äikäs, A. 2025. Opintojen esteettömyys ja tuki korkeakoulutuksessa. Teoksessa Dindar, K., Kämäräinen, K., Kilpiä, A., Kärnä, E., Pihlainen, K. & Pukki, H. (toim.) Autismikirjo eri elämänvaiheissa – kasvatus, koulutus, työelämä ja palvelut. Viro: Gaudeamus Oy. 177–192.

Puustjärvi, A. 2024.Miten aistit toimivat. Teoksessa Puustjärvi A. (toim.) Aistitiedon käsittelyn vaikeudet. Viro: Santalahti-kustannus. 31–54.

Söderholm, F., Viljaranta, J., Tuominen, H., Lappalainen, K. & Holopainen, L. 2023. Student engagement profiles and the role of support in general upper secondary education. Learning and Individual Differences. Vol. 104, 102289. Viitattu 3.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.lindif.2023.102289

Yhdenvertaisuuslaki 1325/2024. Finlex. Viitattu 2.6.2026. Saatavissa https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/1325

Valjakka, S. &Topi, P-M,. 2024. Fyysisen ympäristön esteettömyys. Viitattu 2.6.2025. Saatavissa https://autismiliitto.fi/wp-content/uploads/2024/09/Fyysisen-ympariston-neuroesteettomyys.pdf

Yliopistolaki 558/2009. Finlex. Viitattu 3.6.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2009/558

Kirjoittaja

Sanna Nurmiainen työskentelee sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa, toimii tutoropettajana sekä opiskelee neuropsykiatriseksi valmentajaksi. Sanna on asiantuntijana Nemoni – neuromoninaista tukea koulutuspolulle -hankkeessa

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1020400 (CC0)