40 vuotta vastuullista ja kustannustehokasta diabetestyötä

Osaava diabeteshoitaja on diabetesta sairastavan tärkein omahoidon tuki. Tutkimusten mukaan diabeteshoitajien toteuttama näyttöön perustuva hoito- ja ohjaustyö on vaikuttavaa arjen moninaisista haasteista huolimatta. Hoitajavetoinen elintapaohjaus on myös kustannustehokasta.

Kirjoittaja: Heidi Häll

Diabeteshoitajat ry juhli 40-vuotispäiviään huhtikuussa 2025 valtakunnallisilla koulutuspäivillä Jyväskylässä. Koulutuksen keskeisimmät teemat olivat diabeteksen hoidon teknistyminen, erilaiset perinteiset sekä digitaaliset omahoidon apuvälineet ja tukikeinot, jatkuvasti lisääntyvä diabeteshoitotyön resurssien tarve sekä diabetesta sairastavien ja hyvinvointialueiden taloudellisen kurimuksen vaikutukset hoitoon.

Kansalaisten taloudelliset haasteet näkyvät esimerkiksi sosiaali -ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen ulosottotilastoissa. Sosten selvityksen mukaan lähes 440 000 asiakasmaksua on päätynyt ulosottoon viime vuonna. Määrä on kaksinkertaistunut 2010-luvun alkuvuosien tilanteesta. (Perälahti 2024.) Päivittäisessä diabeteshoitotyössä taloudelliset haasteet tulevat esiin esimerkiksi keskusteltaessa ruokavaliosta tai lääkehoidosta. Elintapahoito on merkittävä ja onneksi myös kustannustehokas osa tyypin 2 diabeteksen hoitoa.

Elintapaohjauksella kohti diabeteksen hoitotasapainoa

Elintavat ja painonhallinta ovat diabeteshoitotyössä päivittäinen puheenaihe. Elintapaohjaus on todettu vaikuttavaksi hoitomuodoksi ja sen vaikutus voi kestää jopa useita vuosia ohjauksen jälkeenkin. (Tyypin 2 diabetes: Käypä hoito suositus, 2024.) Diabetesta sairastavan elintapaohjaus on parhaimmillaan moniammatillista työtä ja usein elintapaohjauksessa hyödynnetäänkin muita ammattilaisia. Martiskaisen (2024) mukaan perusterveydenhuollossa toteutettava liikuntaneuvonta vaikuttavaa myönteisesti tyypin 2 diabetesta sairastavan liikuntatapojen lisäksi myös diabeteksen hoitotasapainoon. Liikuntaneuvontaan sitoutuneiden diabetesta sairastavien paino sekä pitkäaikaista verensokeritasoa kuvaava Hba1c ja LDL-kolesterolitasot laskivat liikuntaneuvonnan myötä. Myös lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanottokäyntien määrät vähenivät, mikä luonnollisesti alentaa diabeteksen hoidon kustannuksia.

Ruokavaliohoito on diabeteksen omahoidon keskiössä diabetestyypistä riippumatta. Ruokavaliohoidolla voidaan vaikuttaa suoraan verensokeriin, kolesteroliin sekä verenpaineeseen alentavasti. Hyvä verensokeritasapaino puolestaan auttaa ennaltaehkäisemään diabeteksen liitännäissairauksia, jotka pahimmillaan voivat olla invalidisoivia (Tyypin 2 diabetes: Käypä hoito suositus 2024). Kansalliset ravitsemussuositukset julkaistiin vuonna 2024 ja suurimpana muutoksena aikaisempaan suositukseen verrattuna on päivittäin nautittavien kasvisten määrän lisääntyminen ja punaisen lihan käytön vähentäminen. Nykyisen suosituksen mukaan kasvisten määrää tulisi lisätä 800 grammaan päivittäin ja punaisen ja prosessoidun lihan määrää vähentää enintään 350 grammaan viikossa. Vaikka suomalaiset ovat lisänneet kasvisten syöntiä ja vähentäneet punaisen ja prosessoidun lihan käyttöä, tavoitteita ei ole vielä saavutettu (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2024.) Vaikka kesän uutuusmakkarat houkuttelevatkin kansalaisia grillin ääreen suosituksista riippumatta, jokapäiväiset arjen ruokavalinnat ovat ratkaisevia tekijät kokonaisruokavalion toteutumisen näkökulmasta.

Tyypin 2 diabeteksen käypä hoito -suositus kannustaa ylipainoisia laihduttamaan. Pysyvä 5–10 % painonpudotus pienentää merkittävästi riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen henkilöillä, joilla on todettu kohollinen verensokeri. Diabetes Remission Clinical Trial (DiRECT) -ohjausmalli tarjoaa ohjeet kaksivuotiseen tavoitteelliseen ja kurinalaiseen laihdutusohjelmaan (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2024b). Diabeteshoitajien koulutuspäivien yhtenä ajatuksia herättävä puheenaiheena olikin painosensitiivinen puhe.

Syömishäiriöliitosta muistutettiin, että paino on herkkä aihe ja sen puheeksi ottaminen väärällä tavalla voi rikkoa pysyvästi suhteen ruokaan ja omaan kehoon iästä riippumatta. Syömishäiriön ja ylipainon taustalla voi myös olla traumaattinen kokemus (Luhtala 2020). Hoitotyön ammattilaisten tulisikin muistaa, että hyvinvoinnista sekä sitä edistävistä elintavoista voi puhua ilman painopuhettakin. Puntarille nouseminenkaan ei usein ole vastaanottotilanteesta välttämätöntä. Syömishäiriöliitto on julkaissut oppaan vastuullisesta painopuheesta terveydenhuollossa ja hyvinvointialalla työskenteleville, mikä olisi itse kunkin hyvä lukaista.

Hoitajavetoinen omahoidon ohjaus on kustannustehokasta hoitoa

Tyypin 2 diabeteksen käypä hoito -suositukseen perustuva tyypin 2 diabetesta sairastavan omahoidon ohjaus -ohje (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2024a) antaa selkeät ohjeet diabeteshoitajan, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan toteuttaman omahoidon ohjauksen sisältöön hoidon eri vaiheissa. Kansallinen ohje lisää hoidon laatua ja tasavertaisuutta sekä toimii erinomaisena ohjeena hoidonohjauksen järjestämiseen. Ohje ei kuitenkaan ota kantaa siihen, toteutuuko ohjaus yksilö- vai ryhmäohjauksena.

Ehdottomasti edullisin tyypin 2 diabeteksen hoitomuoto on hoitajavetoinen intensiivinen elintapainterventio, joka sisältää 29 seurantakäyntiä ja ohjevihkosen (Tyypin 2 diabetes: Käypä hoito suositus 2024). Mikäli intensiivinen ja ryhmämuotoinen, joko hoitaja- ja liikuntaneuvojavetoinen tai fysioterapeuttivetoinen, elintapainterventio juurtuisi perusterveydenhuoltoon tavaksi hoitaa niin tyypin 2 diabetesriskissä olevia, vasta sairastuneita kuin hyvään hoitotasapainoon tähtääviä diabetesta sairastavia, väittäisin hoidon olevan vaikuttavaa ja edullista. Ryhmässä tavoitetaan usea henkilö kerrallaan, taataan vertaistuen sekä tiedon saanti ja yhdessä voimaantuminen on yksikertaisesti mukavaa. Parantuneen diabeteksen hoitotasapainon ja kunnon myötä myös lääkärin ja hoitajan vastaanottokäyntien määrää saataisiin vähennettyä.

LAB-ammattikorkeakoulun Diabeteshoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksen yhtenä osa-alueena on moninainen omahoidon ohjaus sekä yksilö- että ryhmäohjauksena. Opiskelijoiden kehittämistehtävissä näkyy paine kehittää ryhmäohjausta tyypin 2 diabetekseen sairastuneiden määrän lisääntyessä hoitajaresurssin kuitenkaan lisääntymättä. Tulevaisuudessa saattanee häämöttää monialainen ja moninainen ryhmäohjausmalli, joka sopii sekä tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyyn, diabetekseen vastasairastuneille, että jo pidempään sairastaneille.

Diabeteshoitajien koulutuspäivien jälkeen voidaan todeta, että diabeteshoitaja on hoitotyön moniottelija, jolta vaaditaan sairaanhoitajan ammattitaidon lisäksi erittäin vahvaa lääkehoidon osaamista, pedagogisia, teknisiä ja digitaalisia taitoja sekä kykyä tehdä itsenäistä vaativaa vastaanottotyötä. Osaamisvaatimusten lisäksi diabeteshoitajalla tulee olla hyvä resilienssi; kyky mukautua alati muuttuvaan kompleksiseen toimintaympäristöön, oppia uutta ja päivittää osaamistaan uusien hoitojen ja -välineiden mukaan sekä rohkeutta kokeilla uusia hoito- ja ohjausmenetelmiä. Osaava diabeteshoitaja on diabetesta sairastavan ja hänen läheistensä paras omahoidon tuki ja rinnalla kulkija.

Lähteet

Luhtala, T. 2020. Miten traumatisoituminen ja syömishäiriöt voivat liittyä yhteen. Syömishäiriöliitto – SYLI ry. Viitattu 3.6.2025. Saatavissa https://syomishairioliitto.fi/artikkeli/miten-traumatisoituminen-ja-syomishairiot-voivat-liittya-yhteen

Martiskainen, T. 2024. Terveydenhuollossa toteutetun yksilöllisen liikuntaneuvonnan vaikuttavuus tyypin 2 diabetesta sairastavien fyysisen aktiivisuuden edistämiseen ja hoitotasapainoon. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö. Itä-Suomen yliopiston julkaisuja, Terveystieteiden väitöskirjat No 849. Viitattu 3.6.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5309-4

Perälahti, A. 2024. SOSTE selvitti: Lähes 440 000 sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua ulosottoon viime vuonna. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Viitattu 2.5.2025. Saatavissa https://www.soste.fi/uutiset/soste-selvitti-ulosottoon-viime-vuonna-lahes-440-000-sosiaali-ja-terveyspalvelujen-seka-varhaiskasvatuksen-asiakasmaksua/

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. 2024a. Kaavio. Tyypin 2 diabetesta sairastavan omahoidon ohjaus. Käypä hoito -suosituksessa: tyypin 2 diabetes. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Viitattu 3.6.2025. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/xmedia/nix/nix00796a.pdf

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. 2024b. Diabetes Remission Clinical Trial (DiRECT) -ohjausmalli. (Lisätietoa aiheesta, Artikkelin tunnus: nix03308). Käypä hoito -suosituksessa: tyypin 2 diabetes. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Viitattu 3.6.2025. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/nix03308

Syömishäiriöliitto. Miten siitä painosta sitten pitäisi puhua? – Opas vastuulliseen painopuheeseen. Viitattu 3.6.2025. Saatavissa https://syomishairioliitto.fi/wp-content/uploads/Miten-siit%C3%A4-painosta-sitten-pit%C3%A4isi-puhua.pdf

Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. 2024. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Viitattu 3.5.2025. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50056

Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2024. Kestävää terveyttä ruuasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 25.4.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-405-5